Europan taru
Osaan uuden sarjan eurosetelien turvatekijöistä on sisällytetty kreikkalaisesta mytologiasta tutun Europa-neidon kasvokuva, minkä vuoksi setelisarjaa kutsutaan myös Europa-sarjaksi.
Europa-neidon taru
Kreikkalaisessa mytologiassa Europa oli foinikialainen prinsessa. Taruston mukaan härän muodon ottanut Zeus-jumala ryösti hänet ja vei Kreetan saarelle. Tarun myötä Europa-neidon nimeä alettiin käyttää myös maantieteessä: maanosamme Eurooppa on nimetty sen mukaan.
Miksi kasvokuva?
Kasvokuvia on perinteisesti käytetty setelien kuva-aiheina eri puolilla maailmaa. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että ihmisillä on luontainen kyky tunnistaa kasvoja. Kun lisäksi Europa-neidolla on ilmiselvä yhteys Eurooppaan maanosana, Europan kasvokuva sopii uusiin euroseteleihin erityisen hyvin. Kasvokuva on otettu Louvren kokoelmissa olevasta maljakosta.
Euron uudet kasvot
Oheisessa videossa kerrotaan lähemmin maljakosta ja Europan kasvokuvan valitsemisesta uusiin euroseteleihin.
Punakoristeinen maljakko
Maalaukset: Iliupersis
Alkuperä: Apulia, noin 360 eaa.
Taranton keramiikkaa
Ylemmässä kuvassa: Europa sekä härän muodon ottanut Zeus
Alemmassa kuvassa: Dionysos, mainadi ja satyyri
Sekä Europan kuvaustapa että maljakon syntyvaiheet puoltavat Europan valintaa uuteen eurosetelisarjaan.
Europan tarusta on useimmiten kuvattu kohtaus, jossa häräksi muuntautunut Zeus ryöstää Europan. Maljakon kuva sitä vastoin keskittyy ryöstöä edeltäneeseen viettelykohtaukseen, jossa Europa hurmaa Zeuksen. Runsain koruin somistautunut Europa peilaa itseään lammen pinnasta, ja uljas hohtavanvalkoinen härkä osoittaa kunnioitustaan polvistumalla hänen edessään. Kohtauksen luonteesta kertovat myös rakkauden jumalatar Afrodite ja hänen poikansa Eros. Näin maljakon kuva edustaa Euroopan houkuttelevuutta.
Lisäksi maljakon historia kuvastaa hyvin eurooppalaisen identiteetin kehittymistä ja antiikin merkitystä yhteisen kulttuurin muovautumiselle. Maljakon valmisti kreikkalainen käsityöläinen eteläitalialaisen Taranton monikulttuurisessa ympäristössä, missä paikallisväestön seassa asui runsaasti kreikkalaisia. Maljakko ostettiin 1800-luvun alkupuolella Louvreen, jonka kokoelmissa se on edelleen.


