Toisen setelisarjan ulkoasu
Toisen eurosetelisarjan ulkoasu on kehitetty ensimmäisen sarjan pohjalta, eli aihepiirinä säilyy ”aikakaudet ja tyylisuunnat”. Setelien ulkoasua on kuitenkin hieman muutettu uusia ja entistä kehittyneempiä turvatekijöitä varten. Uuden ilmeen myötä uudet eurosetelit on myös helppo erottaa ensimmäisen sarjan seteleistä.
Toisenkin sarjan eurosetelien aihepiirinä ovat arkkitehtoniset tyylisuunnat seitsemältä Euroopan kulttuurihistorian eri aikakaudelta. Kuva-aiheina ei kuitenkaan ole käytetty olemassa olevia rakennuksia tai siltoja. Setelien kuva-aiheet edustavat seuraavia arkkitehtonisia tyylisuuntia:
5 €: klassinen
10 €: romaaninen
20 €: goottilainen
50 €: renessanssi
100 €: barokki ja rokokoo
200 €: teräs- ja lasiarkkitehtuurin aikakausi
Eurosetelien ulkoasun uudistajaksi valittiin Berliinissä toimiva setelisuunnittelija Reinhold Gerstetter.
Myös toisessa eurosetelisarjassa kullakin setelillä on hallitseva väri, jonka ansiosta se on helppo erottaa arvoltaan lähimmistä seteleistä. Hallitsevat värit ovat samat kuin ensimmäisen sarjan seteleissä: 5 euron setelissä harmaa, 10 euron setelissä punainen, 20 euron setelissä sininen, 50 euron setelissä oranssi, 100 euron setelissä vihreä ja 200 euron setelissä kellanruskea.
Uusissa seteleissä on otettu huomioon myös ne maat, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönoton jälkeen eli vuonna 2004, 2007 ja 2013:
- Rahayksikön nimi ”euro” on painettu paitsi latinalaisin (EURO) ja kreikkalaisin (EYPΩ) myös kyrillisin aakkosin (EBPO), sillä kyrilliset aakkoset ovat käytössä Bulgariassa, joka liittyi Euroopan unioniin vuonna 2007.
- Euroopan kartalla näkyvät myös Malta ja Kypros.
- Uusissa 5, 10 ja 20 euron seteleissä on Euroopan keskuspankin lyhenteen erikielisiä kirjoitusasuja kaikkiaan yhdeksän. Uudessa 50 euron setelissä kirjoitusasuja on kymmenen, sillä Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013. Lyhenteiden järjestys perustuu EU:n käytäntöön, jossa maiden ja virallisten kielten nimet ovat niiden omakielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Seuraavassa kerrotaan kunkin lyhenteen kohdalla, missä maissa se on käytössä. Kieli on mainittu sulkeissa.
BCE: Belgia (ranska), Espanja (espanja), Ranska (ranska), Italia (italia), Luxemburg (ranska), Portugali (portugali), Romania (romania)
ECB: Belgia (hollanti), Tšekki (tšekki), Tanska (tanska), Irlanti (englanti), Latvia (latvia), Liettua (liettua), Alankomaat (hollanti), Slovenia (sloveeni), Slovakia (slovakki), Suomi (ruotsi), Ruotsi (ruotsi), Iso-Britannia (englanti)
ЕЦБ: Bulgaria (bulgaria)
EZB: Saksa (saksa), Luxemburg (saksa), Itävalta (saksa)
EKP: Viro (viro), Suomi (suomi)
EKT: Kreikka (kreikka), Kypros (kreikka)
EKB: Unkari (unkari)
BĊE: Malta (malta)
EBC: Puola (puola)
ESB: Kroatia (kroatia)
Toisen sarjan setelien sarjanumero
Toisen sarjan setelien sarjanumero näkyy kahdessa paikassa. Takasivulla kulkee vaakasuorassa musta numero ja pystysuorassa erilaisella painovärillä painettu numero.
Vaakasuorassa sarjanumerossa on kaksi kirjainta ja kymmenen numeroa. Ensimmäinen kirjain kertoo, missä seteli on painettu (ks. alla oleva lista), ja toinen vaihtelee numeroiden tapaan.
Setelipainojen kirjaimet
| Belgian keskuspankki |
Z |
| Kreikan keskuspankki |
Y |
| Giesecke & Devrient GmbH (München) |
X |
| Giesecke & Devrient GmbH (Leipzig) |
W |
| IMBISA |
V |
| Ranskan keskuspankki |
U |
| Irlannin keskuspankki |
T |
| Italian keskuspankki |
S |
| Bundesdruckerei GmbH |
R |
| Joh. Enschede Security Printing BV |
P |
| Oesterreichische Banknoten und Sicherheitsdruck GmbH |
N |
| Valora |
M |
| ei käytössä |
L |
| ei käytössä |
K |
| De La Rue Currency (Gateshead) |
J |
| De La Rue Currency (Loughton) |
H |
| ei käytössä |
G |
| ei käytössä |
F |
| Oberthur Fiduciaire |
E |
| Polska Wytwórnia Papierów Wartościowych |
D |
| ei käytössä |
C |
| ei käytössä |
B |
| ei käytössä |
A |

